Vapaan hiihtotyylin välineillä luistellaan, kun taas perinteisen tyylin välineillä hiihdetään latuja pitkin. Näiden kahden hiihtotyylin ero löytyy erityisesti jalkatyöskentelystä, mutta käsien rooli on molemmissa hyvin samankaltainen.
- Hyökkäävä asento
- Voiman suuntaaminen
- Liike-energian hyödyntäminen
- Tasainen suksen liuku
- Oman kehon painon optimaalinen hyödyntäminen
Parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan pyrittäessä tukilihasten vahvuus on avainasemassa. Jotta hiihtoasento säilyy hyökkäävänä, keskivartalon ja pakaroiden on toimittava jatkuvasti aktiivisesti. Vaikka täydellistä tekniikkaa ei oppisikaan, hiihdosta voi nauttia, ja jo pienillä teknisillä parannuksilla hiihto voi tuntua mukavammalta. Tärkeää on säilyttää hyökkäävä hiihtoasento molemmissa tyyleissä jatkuvasti, sillä se mahdollistaa laajemmat liikeradat ja eteenpäin suuntautuvan voimantuoton. Kovassa vauhdissa sauvan iskeminen lähes pystyyn on mahdollista, mutta yleisesti sauva tulisi olla hieman menosuuntaan, jotta voima siirtyy välittömästi eteenpäin. Sauvoja ei siis käytetä tukena vaan työntövoiman tuottamiseen.